Joustava viestintä

Tervetuloa uudistuneeseen blogiini, joka käsittelee erityisesti joustavan viestinnän teemaa.

Viime aikoina olen hahmotellut joustavan viestinnän  ja keskeneräisen viestinnän teemoja erityisesti GLOWUP 1.0 -kehittämismenetelmän yhteydessä (ks. GLOWUP 1.0 -menetelmäkirja, 2018). Olen kiinnostunut siitä useissa muissakin yhteyksissä ja nyt erityisesti valmentamisen tehtävässäni laajemmin.

Valmennettavien yksilöiden ja ryhmien toiminnassa nousevat toistuvasti esiin viestintään liittyvät keskeneräisyyden ja puutteellisuuden näkökulmat. Kerromme usein olevamme heikkoja viestijöitä tai  huonoja viemään omaa asiaamme eteenpäin. Koemme olevamme osaamattomia kuuntelemaan ja puutteellisia muotoilemaan omaa viestiämme.

Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä toisaalta kerromme usein organisaatioissa, yrityksissä ja yhteisöissämme olevan jotakin vialla viestinnässä, yleisellä tasolla. Koemme usein yhteisössä niin, että viestinnän heikkoudet eivät ole kiinni itsestämme.

Kiinnostun siis tarkastelemaan tätä koettua ilmiötä tarkemmin

Oma bloginikin on ollut hyllytettynä vuoden päivät, koska julkaistavat aiheet ovat tuntuneet mielestäni jääneen aina vajaiksi. Lähden nyt siis tässä blogissa nostamaan esiin ja jalostamaan keskeneräisyyden ylistyksen liputuksin juuri tätä: joustavan viestinnän teemaa – käytännössä.

Paljastan heti, että tarkoitukseni on omasta mielestänikin jotenkin ristiriitainen. Toisaalta kannustan ihmisiä yhä rohkeampaan viestintään kaikkine keskeneräisyyden tuntemuksineen. Toisaalta ajattelen, että juuri keskeneräisenä heittäytyminen tuottaa jopa kiinnostavampaa sanottavaa ja sitä kautta laadukkaampaa viestintää. Tai ainakin joustavaa, joka on siis tavoitteellista viestintää.

GLOWUP-menetelmässä kuunteleminen ja kysyminen tulevat ennen kertomista

GLOWUP-prosessi kutsuu osallistujiaan ensin kuuntelemaan itseään ja kysymään itseltään lisää, uudella tavalla. Prosessi ohjaa myös kysymään ja kuulemaan muita uudella tavalla tai tarkemmin. Kertominen ja kertomukset uudistuvat kuuntelemisen kautta.

Riittäväksi haasteeksi osoittautuu pelkästään itsensä oikein kuuleminen. Harjoitusten läpikäyminen herättää meissä usein hämmästystä: “Sanoinko todella niin?” tai “En ole huomannut että käytän sellaista sanaa siinä merkityksessä”.

GLOWUP-kuuntelemisen harjoituksissa tuntuu meille olevan erityisen vaikeaa olla kuuntelematta omaa ääntämme tai ajatuksiamme kun kuuntelemme toista. Kuuntelinko todella toista vai pallottelinko vain omia ajatuksiani kuunnellessani? Mitä oikeastaan kuulin?

Kun ryhdymme kuuntelemaan ja kysymään uudella tavalla – itseltä ja toisilta – voimme myös alkaa kertoa uudella, vaikuttavammalla tavalla. Tämä kaava toistuu harjoituksissa joka kerta. Keskeneräisyys on ensin hyväksyttävä. Voimme siten kuulla itse keskeneräisenä ja keskeneräistä toista paremmin. Keskeneräisenä voimme myös kertoa paremmin.

Toisenlainen kuunteleminen ja kysyminen on nimenomaan yhä avoimempaa ja ennalta arvaamattomampaa. Kun emme yritä haastaa tai kyseenalaistaa, muuttaa tai vakuuttaa, vaan yritämme pyrkiä uteliaaseen ja joustavaan dialogiin itsemme ja toisen kanssa, olemmekin vaikuttavampia.

Joustavia kanavia ja välineitä

Paitsi omaa suhtautumista, joustava viestintä on myös monikanavaisuutta. Esimerkiksi visuaalisuus rakentaa tarinoita ja viestejä voimakkaasti. Ehkä koemme enemmän lukevamme ja vastaanottavamme visuaalista viestintää, kuin tuottavamme sitä. Valmennusten harjoitteissa olen kuitenkin huomannut että jokainen pystyy viestimään laajasti ja moniulotteisesti myös visuaalisin keinoin.

On myös joustavuutta itseämme kohtaan tuottaa visuaalisia viestejä sanojen ja tekstien sijaan. Pystymme kertomaan, kuvailemaan ja välittämään hyvin monitasoisia asioita vain piirtämällä yhdestä sanasta muutaman viivan tai muun elementin paperille. Visuaalinen viestintä tulee yhä vahvemmin mukaan myös yritys- ja organisaatioviestintään.

Tarinat kertovat yhä enemmän

Kärjistäen voi sanoa, että yritysmaailmassa on yhä vallalla esitys- ja esiintymistapa, jossa yksi tai muutamat puhuvat esittäen tilastoperusteista materiaalia tai valmiiksi muotoiltuja väitteitä – toiset kuuntelevat (jos kuuntelevat). Yhä useammat yritykset ovat jo huomanneet tarinoiden kiinnostavan ja sitouttavan tärkeisiin sanomiin yhä paremmin. Yritysviestinnässä joustavuus voisi olla sitä, että tarinoita voisivat kertoa yhä useammat ja yhä useammin tarinat voisivat koskettaaa yrityksen ajankohtaista ydintoimintaa. Sillä irralliset brändikertomukset ovat usein valmiiksi muotoiltuja väitteitä.

Joustavuus ja stressi

Joustavuus viestinnässä on myös resilienssiä eli palautumiskykyä. Eräs tapa havaita jotakin viestintätilanteiden kuormittavuudesta (jolloin ne usein ovat joustamattomia tilanteita) on tekniseltä kuulostava, mutta  hyvin inhimillistä tietoa tarjoava sykevälivahtelumittaus. Erilaiset esiintymis- ja neuvottelutilanteet koetaan usein stressaavina. Tunnistettuihin sellaisiin on mahdollista valmistautua etukäteen – tai olla tietoinen tilanteessa uudella tavalla. On myös mahdollista pyrkiä tekemään aktiivisia stressin palautustoimia kuormittavien viestintätilanteiden jälkeen. Ihminen voi joustaa itselleen ja itsessään uudella tavalla, havainnoiden viestintätilanteidensa aiheuttamaa stressiä.

Roiskeeni mahtuvat kivien väliin

Huomaan jo nyt, että joustavan viestinnän aihepiiri on itselleni laaja. Nostan tulevissa blogeissa esiin lisää sitä koskevia ajatuksia ja itseänikin puhuttelevaa materiaalia, jota löydän tarkastellessani teemaa. Aiheet voivat koskettaa vaikkapa joustavuutta kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, joustavuuutta yrityksen sisäisessä viestinnässä, joustavuutta kokousviestinnässä tai joustavuutta henkilökohtaisessa viestinnässä. Tällaisia tarpeita olen kuullut nyt myös valmennuksessa olevilta.

Googlaamalla joustavan viestintä löytyy laajasti lähestymisiä samaiseen teemaan. Englanniksi lähinnä flexible communication (tolerance) on ajattelemaani teemaa lähellä. Muotoilen siis käsitteeseen nimenomaan omaa lähestymistäni ja tässä blogissa sekä työskennellessäni valmentajana.  Avaan ajatuksiani ja koostan aineistoja tänne blogiin joustavasti 🙂

Lisätietoa GLOWUP 1.0 -menetelmäkirjasta

Lue lisää ja ota yhteyttä halutessasi

Tuuli Kirsikka Pirttiaho 
Olen viestinnän ja johtamisen konsultti sekä valmentaja.
Ajattelen, että tehtäväni on nostaa ihmistä ja bisnestä.
Co-Active Coach, GLOWUP Guide, Livtec HRV Analysis Partner
p. 040 501 1501, tuulikirsikka@thewind.fi

www.thewind.fi
www.glowup.fi
@thewind.fi
@glowup.fi
© 2018 Thewind Oy
Photo: @chsnafu

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *